Time
Machine
FET
Flagship

Euroopan on rakennettava ensimmäinen Time Machine

15. joulukuuta 50 unionin jäsenvaltion ja suurimman eurooppalaisten tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden edustajaa kokoontuu Brysseliin uusien FET Flagshipsien, tärkeiden eurooppalaisten ohjelmien ensimmäiseen valintatilaisuuteen, joita voidaan tukea jopa 10 miljardilla eurolla. Tämä strateginen päätös tapahtuu aikana, jolloin Eurooppa on ennennäkemättömän identiteettikriisin kourissa. Eurooppalainen unelma murenee. Maahanmuuttovirrat kyseenalaistavat jälleen kerran unionin rajoja. Viimeaikaiset vaalit Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ennustavat epävarmoja aikoja jo valmiiksi geopoliittisesti heikentyneelle Euroopalle.

Tässä kontekstissa 18 maasta tulevan 70 eurooppalaisen instituution liitto, jota tukee 13 kansainvälistä ohjelmaa, esittää vetoomuksen kunnianhimoisen eurooppalaisen kulttuuriprojektin luomiseksi. Asettamalla ainutlaatuisen arkistointi- ja laskentainfrastruktuurin, Time Machine -projektin tarkoituksena on varustaa Eurooppa teknologialla, joka jäsentää, analysoi ja esittelee tietoja menneisyydestä sekä käyttää kerätyn tiedon nykyajan kanssa voidaksemme nähdä tulevaisuuteen.

Internetin ajallinen ja paikallinen siirtyminen

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Internet ja sen palvelut ovat kehittyneet ottamatta oikeastaan huomioon ajallista ulottuvuutta. Tällä hetkellä Internetissä näkyy “Big Now” -ilmiö, rajattoman tiivis ja jatkuvasti päivitetty nykyhetken tapahtumajoukko. Big data -ilmiö lupaa meille yhteiskunnan, jossa voimme ennakoida tulevaisuutta supertietokoneiden laskentavoiman ja suuren kerätyn tietomäärän ansiosta. Brittien päätös jättää Euroopan unioni ja Yhdysvaltain presidentinvaalit uhmasivat kuitenkin kaikkia ennusteita. Pitkäaikaisen perspektiivin puute ja nykyhetken vaihtelujen tutkimiseen keskittyminen osoitti algoritmisen ennakoinnin luontaiset rajoitukset. Ilman menneisyyttä nykyisyys on puutteellinen.

Aikaulottuvuutta ei voida enää sivuuttaa. Digitaalinen, intensiivinen ja joka sekunnin dokumentoiva nykyisyys on jo oman tulevaisuutensa arkisto. 50 vuoden päästä Facebook, jos se on vielä olemassa, dokumentoi miljoonien kuolleiden henkilöiden elämän. 50 vuoden päästä Google, jos se on vielä olemassa, on ennen kaikkea Internetin, alueellisen kehityksen ja omien henkilökohtaisten kirjoitustemme arkisto. Ne toimivat tänään päivittäisten toimintojemme välittäjänä, mutta huomenna ne ovat muuttuneet peruuttamattomasti yksityistetyn perintömme talletuspaikaksi. Haluammeko me todella sitä? Haluavatko ne sitä itse?

Internetin toinen vallankumous alkaa nyt nykyisten hakumoottoreiden ennakoitavalla poismenolla ja uusien tiedon indeksointitapojen käyttöönotolla. Haasteenamme on liikkua ajassa yhtä helposti kuin liikumme jo nyt paikassa, ja käyttää menneisyydestä saatavaa tietomäärää nähdäksemme tulevaisuuteen. Kyseessä ei ole pelkästään konemaailmamme tilan tallentaminen muutamiksi vuosiksi, mutta sillan rakentaminen suuren kuilun yli, joka erottaa globalisoituneen tiedon aikakauden aiemmista, tietokonekautta edeltäneistä aikakausista. Robotiikan, tekoälyn, elektroniikan ja fysiikan aloilla tapahtuneen kehityksen ansiosta voimme ensimmäistä kertaa visioida Euroopan tasoisen infrastruktuurin tuhatvuotisen perintömme digitoimiseksi, analysoimiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Meillä on kilometrikaupalla analysoitavia arkistoja, miljardeja transkriboitavia sivuja ja satoja mallinnettavia kaupunkeja, jotka muistuttavat laajan verkon monia liityntäpisteitä, jotka luovat kollektiivisen historiamme. Tieteelliset haasteet, jotka on ratkaistava voidaksemme mobilisoida näitä tietoja, on isku informaatioteknologian syvän muutoksen ytimeen. Euroopalle kyseessä ei ole pelkästään kollektiivisen kulttuuriperinnön luominen, joka on valmistettu “menneisyyden big data -tiedoista”, vaan myös teknologisen perinnön luominen, joka takaa tämän yhteisen lähteen vapaan ja avoimen rakentamisen jatkuvuuden.

Menneisyyden Big data

Eurooppa on tällä hetkellä parhaassa asemassa Internetin ajallisen ja paikallisen siirtymisen saavuttamiseksi. Sillä on asiantuntemusta koota kansainvälinen tutkijoiden yhteisö uudenlaisen koneen ympärille, joka muistuttaa ajallisen ja paikallisen tiedon CERN:iä. Tämä kone on järjestynyt monitasoisen rakenteen ympärille, joka ottaa huomioon ajan ja paikan neljä ulottuvuutta. Se mahdollistaa uusien laskenta-, simulointi- ja ennustusmetodien kehittelyn. Laajan, jo Euroopassa käynnissä olevan perinnön digitointiohjelman jatkoksi, se mahdollistaa jatkuvasti laajenevan digitaalisen menneisyytemme organisoimisen. Kun menneisyys organisoidaan uudelleen yhä yhdistetympien tietojärjestelmien muodossa, se ei dokumentoi pelkästään kulttuuriperintöämme vaan myös taloudellista, tieteellistä ja teknologista perintöämme. Tämä jatkuva uuden tiedon lähde toimii taloudellisena moottorina, joka synnyttää uusia ammatteja, palveluja ja tuotteita. Seuraukset organisoidaan kolmella eri akselilla: nopea pääsy tähän asti sivuutettuihin asiakirjamassoihin; ajallisten ja paikallisten ilmiöiden mallintaminen laajassa skaalassa; simulaatiotekniikoilla tuotettujen laajojen virtuaalisten toimialueiden jäsentely ja käyttö.

Pääsy menneisyyden asiakirjoihin

Miltä maailma näyttäisi, jos menneisyyden asiakirjoja voisi käyttää yhtä helposti kuin nykyajan asiakirjoja? Uusien jalostettujen hakumoottoreiden ansiosta on ensimmäistä kertaa mahdollista löytää kaikki asiakirjat, joissa mainitaan tietyn henkilön nimi tai paikka arkistoista, jotka sisältävät asiakirjoja tuhansilta vuosilta. Massiivisen arkistojen ja syntymätodistusten digitoinnin ansiosta voimme koota suunnattomien, laajalle levinneiden sukupuiden lisäksi esi-isiemme sosiaaliset verkostot. Kaikki luovat ammattialat löytävät äärettömän inspiraation lähteen menneisyyden muodoista ja kuvioista, joita he voivat tutkia suoraan. Näet pelkällä älypuhelimella, miltä rakennukset näyttivät 50, 100 tai 500 vuotta sitten, ja voit herättää henkiin toiminnat kadulla, jolla kävelet, aivan kuin sukeltaisit suoraan paikan historiaan. Vuosittain Euroopassa vierailevan 600 miljoonan turistin matkailukokemus muuttuu täysin.

Uudet pitkäaikaiset mallit

Uuden tiedon massan avulla voidaan rakentaa uusia tulkinnallisia malleja suuremmassa mittakaavassa. Epidemiologit ymmärtävät suurimpien tautien leviämisen eri tavalla kuolinilmoitusrekistereistä saatavien tietomassojen välityksellä. Taloustieteilijät tulkitsevat uudelleen kapitalismin varhaisten vuosisatojen dynamiikkaa, talouskasvun ja -kriisien historiaa, sekä rahoitusalan rakennetta eurooppalaisessa mittakaavassa. Vuosi vuodelta, kuukausi kuukaudelta, viljan, sadonkorjuun ja karjan elinolosuhteiden dokumentaatio muodostaa perustan ilmastohistorian uusille malleille. Useiden arkistoihin talletettujen muuttovirtausten, kaupallisten ja taiteellisten virtausten jäljet herätetään uudelleen eloon Euroopan liikkuvuuden suuren kaavoituksen muodossa. Kaikkia näitä malleja käytetään pian työkaluina päätöksenteossa, suunnitelmiemme pohjana, ja arvokkaina työkaluina seuraavan vuosisadan monimutkaisuuden ennustamisessa. Tämä uusi kyky nähdä asiat pitkällä aikavälillä, la longue durée, muuttaa koulutuksen, terveydenhuollon, talouden, oikeuden, teollisuuden, ympäristön ja muut yhteiskunnan osa-alueet.

Asuttava alue

Lopuksi menneisyys ei ole vain pelkkä kasa asiakirjoja ja kokoelma malleja. Menneisyydestä tulee myös uusi rakennettava ja asuttava alue. Simulaatioteknologioiden ja virtuaalisen todellisuuden avulla voimme sukeltaa kadonneisiin paikkoihin. Tekoälyn kehityksen ansiosta voimme päätellä historialliseen tietoon perustuen kirjaamattomien paikkojen rakenteen, henkilöiden kulkureitit ja näiden simulaatioiden koostumuksen. Mahdollisten menneisyyksien maailma aukeaa aluksi viihde- ja turismiteollisuudelle, mutta sillä on myös laajemmat kulttuurilliset seuraukset. Aivan kuten niin monet muut tämän päivän virtuaaliset maailmat, joita kansoittavat miljoonat käyttäjät, myös menneisyyden alueita voi käyttää intensiivisinä sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan alueina. Ne tarjoavat myös ainutkertaisen mahdollisuuden tuoda menneisyys nykypäivään antamalla sille emotionaalinen ja intiimi ulottuvuus. Huomenna me kaikki saatamme olla aikamatkustajia, ja se tulee muuttamaan syvästi suhteemme nykypäivään.

Mahdollisuus Euroopalle

Kaikilla näillä alueilla on jo kehitetty useita prototyyppejä. Venetsiassa jatkuva käsittelyprosessien ketju analysoi arkistoituja asiakirjoja yli 1000 vuoden ajalta. Ne keräävät tietoja ihmisistä ja paikoista, asettamalla ne kulkuratojen tavoin aikaan ja paikkaan ja luoden näin menneisyyden Facebookia muistuttavan verkoston. Amsterdamissa digitoidaan päivittäin 15 000 sivua vanhoja rekistereitä teollisuuden käyttämien logistiikkametodien avulla vanhojen asiakirjojen käsittelemistä varten. Itävallassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa tutkijat työskentelevät yhdessä kehittääkseen algoritmeja, jotka voivat transkriboida käsinkirjoitettuja asiakirjoja. Useissa sveitsiläisissä ja belgialaisissa kaupungeissa kehitellään ensimmäisiä aikaulottuvuuden sisällyttämiä urbaaneja hallintajärjestelmiä. Ympäri Eurooppaa virtuaalisen todellisuuden teknologiat ovat herättäneet jo satoja kadonneita paikkoja takaisin eloon. Nämä teknologiset edistysaskeleet voivat muuttaa Euroopan menneisyyden arvokkaaksi kulttuuriseksi ja taloudelliseksi resurssiksi ennennäkemättömällä tavalla.

Eurooppa keksi webin. Siitä on tullut uuden maailman matriisi. Ne, jotka ymmärsivät sen logiikan ensimmäisten joukossa, johtavat nyt maailmaamme. 30 vuotta myöhemmin Internetin ajallinen ja paikallinen siirtyminen vie digitaalisen tiedon paljon suurempaan tilaan määritellen pelisäännöt uudelleen. Joulukuussa tehtävä tärkeä päätös koskee meitä kaikkia. Time Machine -projekti voi antaa Euroopalle sen tarvitseman teknologian itsensä uudistamiseen – ainutkertaiseen mahdollisuuteen rakentaa tulevaisuutemme, joka perustuu yhteiseen perintöömme ja löytää keitä me olemme.